Paastonajan rukous 2

2: Toinen rukousjakso

Jumalan läsnäolo

Rukouksen aluksi muistutan hetken ajan itselleni, että Jumala katselee minua, kuuntelee minua ja rakastaa minua. Sitten rukoilen ”Herra, avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun kunniaasi”.

Pyyntö

Saan pyytää Jumalalta erityistä armoa tähän paastonaikaan, jolloin pyrin ”kääntymään pois synnistä ja olemaan uskollinen evankeliumille”. Käytän hetken pyytääkseni tätä lahjaa Jumalalta.

Kuva

Voin halutessani keskittyä kuvaan tai pyhään esineen, joka auttaa minua rukoilemaan.

2. Rukoushetki

Voin rukoilla psalmin uudelleen niiden puolesta, joista välitän tai jotka eivät voi itse rukoilla, koska ovat sairaita tai vaivattuja.

Voisin lukea psalmin hitaasti läpi pitäen tauon aina muutaman rivin jälkeen. Joitakin ihmisiä auttaa psalmien lukeminen ääneen, silloin kun se on mahdollista. Sitten voin lukea psalmin uudelleen pysähtyen tällä kertaa minua koskettavien lauseiden kohdalla kerraten niitä uudelleen ja uudelleen, antaen niiden painua sydämeeni ja virvoittaa minua auttaen minua iloitsemaan sanoista ja mielikuvista. Sitten voin siirtyä eteenpäin, kunnes löydän toisen lauseen, jonka parissa haluan viipyä. Kun olen lopettanut, voin palata takaisin ja toistaa tätä psalmin rukoustapaa, niin monta kertaa kuin koen sen hyödylliseksi. Tai saatan rukoilla psalmin uudelleen niiden puolesta, joista välitän tai jotka eivät voi itse rukoilla, koska ovat sairaita tai vaivattuja. Voin myös siirtyä taustatietoihin ja mietiskelyosioon nähdäkseni, auttavatko ne minua rukoilemaan.

Psalmi 91:1-6

Se, joka asuu Korkeimman suojassa
ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin:
"Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani.
Jumalani, sinuun minä turvaan."

Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta
ja pahan sanan vallasta.
Hän levittää siipensä yllesi,
ja sinä olet turvassa niiden alla.

Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.

Et pelkää yön kauhuja
etkä päivällä lentävää nuolta,
et ruttoa, joka liikkuu pimeässä,
et tautia, joka riehuu keskellä päivää.

Psalmi 91:7-13

Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä
ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt.
Saat omin silmin nähdä,
miten kosto kohtaa jumalattomia.

Sinun turvanasi on Herra,
sinun kotisi on Korkeimman suojassa.
Onnettomuus ei sinuun iske,
mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi.

Hän antaa enkeleilleen käskyn
varjella sinua, missä ikinä kuljet,
ja he kantavat sinua käsillään,
ettet loukkaa jalkaasi kiveen.

Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn,
tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.

Taustatiedot

Kaikkivaltias on persoonallinen ja hellä Jumala, joka suojelee meitä pahuudelta ja vaaroilta, jotka ympäröivät meitä.

Tässä pyhiinvaeltajan psalmissa ensimmäiset rivit kertovat pyhiinvaeltajien toivosta heidän selvittyään matkan vaaroista ja saapuessa temppelin portille. Pyhiinvaeltajien sanojen jälkeen pappi lausuu lopun psalmista muistuttaen pyhiinvaeltajia siitä, että kaikkivaltias on persoonallinen ja hellä Jumala, joka suojelee meitä pahuudelta ja vaaroilta, jotka ympäröivät meitä.

Tämä juutalainen rukous on ollut kristittyjen suosima. Se on sisältynyt iltarukouksiin ja rukouksiin sairauksista parantumiseksi; se on sotilaiden lempirukous ja muistuttaa aina, että Jumala on lähellä ja suojelee meitä. Joskus kristityt pyhiinvaeltajat kirjoittivat psalmin 91 osia pergamentille ja liittivät ne vaatteisiinsa. Tällä tavoin he pyysivät matkalleen Jumalan suojelusta.

Mietiskely

Sielun parafraasi - sydän pyhiinvaelluksella.

George Herbert

Runoilija George Herbert kuvaa rukousta sanoilla ”sydän pyhiinvaelluksella”. Voinko rukouksessa päästä sisälle psalmin henkeen? Voinko kuvitella itseni temppelin ovella olevaksi pyhiinvaeltajaksi, joka on väsynyt, nälkäinen, pölyinen ja uupunut matkasta ja joka pyytää Herralta suojelua ja rakkautta? Mikä uuvuttaa minut? Mitä voin pyytää?
Onko minulla taipumusta pitää Jumalaa kaukaisena ja syrjässä olevana vai lähellä olevana ja huolehtivana? Kutsuuko tämä psalmi minua muuttamaan näkemystäni Jumalasta? Psalmi kutsuu minua lepäämään ja elpymään Korkeimman kanssa. Tuntuuko tällainen läheisyyden kuvaus minusta miellyttävältä vai vieroksunko sitä?
Miten ymmärrät rukouksen ”Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi”. Onko tämä lupaus, että Jumala vapauttaa meidät vaikeuksista ja vaaroista vai että Jumala on kanssamme ja rakastaa meitä ja tekee meistä vahvoja, kun kohtaamme vaikeuksia?
Pyhiinvaeltajien täytyy välillä lähteä eteenpäin paikoista, joissa he tuntevat olonsa mukavaksi. Auttaako tämä minua ajattelemaan itseäni pyhiinvaeltajana? Mistä minun on vaikea lähteä eteenpäin? Pyytääkö Herra tänä paastonaikana minua matkalle tai muuttumaan, kun vaellan kohti pääsiäistä?

Mietiskely 2

Psalmin kirjoittaja pelkää onnettomuuksia, kuten jalan loukkaamista tai raivoisien ja myrkyllisten eläinten hyökkäystä. Missä tunnen olevani turvassa? Ketkä ihmiset saavat minut tuntemaan oloni turvalliseksi? Voinko kiittää Jumalaa heistä?
Jos tekisin kuin pyhiinvaeltajat, jotka kirjoittivat lauseen tästä psalmista pergamentille ja kiinnittivät sen vaatteisiinsa pyytääkseen Jumalan varjelusta, niin minkä lauseen valitsisin?
Psalmissa sanotaan, että Jumala ”antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet”. Voinko ajatella niitä kertoja, jolloin pyysin apua ja rukouksiini vastattiin ihmeellisesti? Lähettikö Jumala enkelinsä auttamaan minua? Voiko muukalainen, joka auttaa toista muukalaista toimia Jumalan enkelinä?
Voinko rukoilla tämän psalmin yhdessä niiden ihmisten kanssa, joilla on vaikeuksia, kuten maanjäristyksen kokeneiden haitilaisten tai vankien vanhempien tai tuntemieni ihmisten, jotka kantavat raskaita taakkoja?

Rukoushetken tarkastelu

Kuinka rukoushetki sujui?
Mikä kosketti sydäntäni? Mikä viehätti minua? Mikä tuntui vaikealta?
Oliko rukouksessa jotain, mihin haluaisin palata?
Oliko jokin lause tai jae, jonka haluaisin muistaa?
Mitä asioita haluan merkitä itselleni muistiin palatakseni niihin retriitin lopuksi?

Paastonajan retriitti 2010